Kannattaako vanhukselle hankkia GPS

Onko vanhukselle gps-laitteen hankkiminen liikaa holhousta?

Kyllähän sen jokainen tietää miltä tuntuisi, jos joku pystyisi jatkuvasti seuraamaan missä liikut ja mihin aikaan. Tuntuisiko se suorastaan mahtavalta, että vanhempasi tai lapsesi saisivat katsella omasta älyköstään milloin liikut kohti kauppaa ja milloin taas olet pysytellyt kotona jo liian pitkän tovin? Ei, se ei todellakaan tuntuisi mukavlta.

Muistisairaus

Muistisairauksia on suomalaisilla vanhuksilla erittäin paljon. Muistisairaudelle ei toistaiseksi ole keksitty parannuskeinoa puhumattakaan niiden ehkäisystä. On kuitenkin olemassa lääkityksiä, joiden avulla sairauden etenimistä voidaan hillitä joissakin määrin.

Uutisissa usein ilmoitetaan muistisairaan vanhuksen katoamisesta. Kyllä, niitä valitettavasti sattuu. Ja Suomessa on ikävää, jos ihminen menee kadoksiin etenkin kylmään talviaikaan. Siinä vaiheessa omaiset saattavat ajatella, että gps-laitteen asentaminen mummon ranteeseen voisi olla erinomainen idea. Eihän mummo itse sitä muista, millaisesta laitteesta on kyse ja mummon mennessä hukkaan, osattaisiin mummo nopeasti paikantaa.

Muistisairaus valitettavasti aiheuttaa ihmisissä sen, että he saavat hyvän idean lähteä esimerkiksi kauppaan, mutteivät osaakaan enää tulla takaisin kotiin. Tai eivät enää puolessa matkassa muistakaan minne olivat menossa ja samalla reitti kotiin vaikuttaa todella erilaiselta, kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Pääasiassa musitisairaat kuitenkin osaavat pysytellä kotosalla vielä tiettyyn pisteeseen saakka, ennen kuin muistisairaus on edennyt liian pitkälle.

Ihmisarvo

Jos muistisairaalle mummolle laitetaan ranteeseen paikannin ja mummo ihan itse ymmärtää ja toisinaan muistaakin paikantimen olemassa olon, niin onko kyseessä enää ihmisarvoinen elämä? Jatkuvassa seurannassa oleminen etäyhteyksien välityksellä ei varmastikaan tuo mummolle yhtään enempää turvallisuuden tunnetta, päinvastoin.

Mummo
Antaa mummojen olla sellaisia kuin he ovat

Jos kyseessä onkin jo täysin muistisairas mummo, joka ei paikantimista ymmärrä tai muista hölkäsen pöläystä, niin onko ihmisarvoista jättää mummo yksin kotiin? Ei, ei sekään ole oikein ihmisarvoista toimintaa. Mummo ei osaa pitää itsestään huolta ja paikantimen välityksellä saa kyllä hienosti nähtyä mummon sijainnin. Näkeekö paikantimen avulla kuitenkin sen, että mummolla todella kotona on kaikki hyvin? Hän ei ole kaatunut sängyn ja seinän väliin tai muistisairauden vuoksi unohtanut hellan levyä aamupuuroa lämmittäessä päälle? Ei, paikantimen avulla ei todellakaan moista näe.

Onko paikannuslaite vanhuksilla siis todella niin hieno idea, että kannattaa moista toteuttaa. Onko ihmisarvoista, että mummoa vain seurataan etäyhteydellä, sukulaiset käyvät pari kertaa viikossa tekemässä mummolle kauppareissun ja siivoamassa suurimmat sotkut sillä välin kun mummo on muut päivät yksinäisenä kotona? Muistisairauden vuoksi mummo ei välttämättä muista sitä, kuinka pitkään on yksin ollut, mutta pahalta se yksinäisyys ja turvattomuuden tunne kuitenkin tuntuu. Olisiko kuitenkin ihmisarvoisempaa, että mummon luona kävisi kotihoitopalvelu päivittäin pari kertaa? Olisiko ihmisarvoisempaa, jos kotihoitopalveluun lisättäisiin vielä ateriapalvelu? Mummolla olisi joka päivä seuraa edes hetken aikaa, puhumattakaan niistä päivistä kun mummolle voidaan lämmittää sauna ja auttaa mummoa peseytymisessä ja lounaan tekemisessä. Eikö kuulostakin ihmisarvoisemmalta toiminnalta, kun ihmiset ovat oikeasti ihmisiä toisilleen ja katkaistaan etäyhteydet, jotta mummokin ihan oikeasti näkee ja kokee ihmiskontakteja?

Kunnioitus

Vaikka lapset ja lapsenlapset saattavat olla kovinkin huolissaan muistisairaasta mummostaan, niin liika on aina liikaa. Vanhuksia tulisi kunnioittaa, aina. Gps-laitteen asennuksella ei ehkä ihan vapaudenriistosta voi puhua, mutta ihmisarvoon verratessa asia on käytännössä sama. Onhan meidän vanhuksilla olemassa täysin samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla. Jokainen pohtikoon omalle kohdalleen, miltä tuntuisi jos puoliso haluaisi kiinnittää juuri sinuun paikannuslaitteen ollessaan itse pidemmällä työmatkalla. Tuntuisiko paikannuslaitteen kanssa kulkeminen erityisen mukavalta, turvalliselta ja etenkin siltä, että joku ihminen todella välittää? Ei, en minäkään siihen usko. Annetaan siis mummojen elää muistisairauksiensa kanssa yhtä vapaasti kuin ennenkin ja poiketaan katsomaan mummoa aina kun siihen vain on mahdollisuus.

Eri asia kuin muut apuvälineet

Vanhuksille on nykypäivänä tarjolla hyvin paljon erilaisia apuvälineitä, jotka auttavat arjen haasteissa. Vaan niin on myös nuoremmille ihmisille, ja oikeastaan kaikille. Sitä vartenhan esimerkiksi tietokone on kehitetty, tekemään ihmisten arjesta helpompaa! Eli siinä mielessä vaikkapa oikeanlaisten seniorikalusteiden hankkiminen on paljon mielekkäämpää kuin GPS-laitteiden, ne ovat mahdollistavia apuvälineitä eivätkä rajoittavia.